Pohjoismaiset uutiset 100 vuotta sitten: Viikko 23 (1926) – Hallituskriisejä ja pirtusotaa rannikoilla

Suomi: Kieltolain varjossa käydään kilpajuoksua merellä

Kevään vaihtuessa kesäksi Suomen rannikkovesillä alkaa jokavuotinen kissa ja hiiri -leikki. Kieltolaki on voimassa, ja Virosta sekä kansainvälisiltä vesiltä suuntautuvat pirtukuljetukset kiihtyvät jäiden kadottua lopullisesti. Erityisesti nopeat pirtuveneet, joihin on asennettu tehokkaat lentokonemoottorit, aiheuttavat päänvaivaa tulliviranomaisille. Vaikka tullin huomio keskittyy usein Suomenlahdelle, salakuljettajien reitit ulottuvat yhä useammin myös kauemmas pohjoiseen, missä Pohjanmaan rannikon ja Raahen seudun suojaisat saaristot sekä pitkät rantaviivat tarjoavat otollisia purkupaikkoja öisille lasteille. Samaan aikaan mantereella iloitaan kesän tuomasta helpotuksesta tieliikenteeseen; maanteiden kuivuttua routavaurioista, uusi ja kasvava automobiilikanta pääsee jälleen liikkumaan vapaammin myös suurten rannikkoteiden varsilla.

Ruotsi: Hallitus kaatuu Tukholmassa

Viikon merkittävin uutinen saapuu Tukholmasta. Maanantaina 7. kesäkuuta 1926 Ruotsin poliittinen kenttä järkkyy, kun Rickard Sandlerin johtama sosiaalidemokraattinen hallitus joutuu eroamaan työttömyyspolitiikkaan ja kaivoslakkoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Valtaan nousee Vapaamielisen kansanpuolueen (Frisinnade folkpartiet) Carl Gustaf Ekman, joka muodostaa uuden vähemmistöhallituksen. Ekmanista tulee Ruotsin uusi pääministeri tilanteessa, joka vaatii taitavaa poliittista tasapainottelua. Vallanvaihto kerää suuria otsikoita kaikkialla Pohjoismaissa ja herättää keskustelua työväenliikkeen ja porvarillisten puolueiden voimasuhteista.

Norja: Valaskalastuslaivastot valmistautuvat ja talous puhuttaa

Norjassa uutisointia hallitsevat alkukesästä maan kaksi tärkeää kivijalkaa: meri ja talous. Rannikkokaupungeissa, kuten Sandefjordissa ja Tønsbergissä, käy kova vilinä, kun varustamot valmistelevat suuria valaskalastusaluksiaan tulevia Etelämantereen retkikuntia varten. Vuosi 1926 on käänteentekevää aikaa norjalaiselle meriteollisuudelle, sillä uudet innovaatiot – erityisesti suuret kelluvat tehdaslaivat peräluiskineen – mullistavat avomerellä tapahtuvan pyynnin. Samaan aikaan Oslon poliittisissa piireissä väitellään kiivaasti maan omasta, osittaisesta kieltolaista (brennevinsforbudet) ja kruunun arvon palauttamiseen pyrkivän kovan talouspolitiikan (paripolitikk) aiheuttamasta työttömyydestä. Meriteollisuuden tuoma vauraus onkin maalle elintärkeää poliittisen kuohunnan keskellä.

Illustration: Created with Google AI / Kuvitus: Luotu tekoälyllä.